En ehkä pääse huomista palautepäivää läpi kunnialla. Koulua? Hah, tuskin pääsen... Sinne meni yli 5K rahaa hukkaan... Oman laiskuuteni takia.... Masentaa. Ahdistaa. Ajattelen ihmisiä jotka olivat juhlimassa koulujen loppumista tänä vkl... Minun olisi pitänyt olla yks heistä. Mutta ei... Kaverista ei kuulunu mitään... ja päädyin olemaan koko vkl sisällä...

Epäonnistuja, luuseri, heikko, laiska, paska.

Olen kaikkea tuota.

En tosiaan tiedä mitä teen tulevaisuudessa. Ahdistaa niin perkeleesti...

Lisäksi alkanut semi-sinkkuuteni loppui lyhyeen. Ilmeisesti.

Sydän ahdistuu jo. Mieli räjähtää. Lihon, lihon, lihon... Heikomopaa ihmistä ei löydy maailmasta. Ei huonompaa eikä läskimpää. Ei arvottomampaa...

Pitkään aikaan en ole tätä tuntenut. Tätä tunnetta.

Tätä halua kuolla. Nyt se tulee taas, tunnen kuinka tukehdun. Haluaisin viiltää sieluni ulos. Myrkyttää kehoni joka pitää minua vankina.
Mutta ei, ei ei ei missään tapauksessa.

Eihän valaita ole tarkoitettu lentämään.